lauantai 29. maaliskuuta 2014

jotten raunioituisi

pitkiin hiuksiin takertuu niin helposti tuulessa
toisten hukkaamia haaveita
onnettomien sielujen vasara ja nauloja

kaipuut jättävät valtameren rauniot
hymyyn tyhjän häivähdyksen:
tämä torso ei enää jaksanut pelätä
hän pelastautui passiivisuuteen

   hyräillen 
       karistan hätähuudot hiuksistani

onhan minulla omatkin illuusioni elvytettävinä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki tunteet ovat omiani, aivan kaikki tarinat eivät.