tuule

seistä metrolaiturilla liian lähellä reunaa
tuuli

omistaa tuuli
uudessa kappelissa, meren hetkessä

tuule enemmän, olen suruinen
tuule ja auta unohtamaan,
auta, etten edes yrittäisi
saada otetta

hypotermia

vastarannan ruumiit
tavoittamattomissa, mutta valaistut
ilkkuvat

et jaksanut yrittää;
et pääsisi vaikka yrittäisit

tajunnanvirrassa

älä säikähdä,
olen sekava ja rakastunut tajunnanvirrassa
lentämässä

viime yönä en saanut nukuttua 
nousin ylös ja aloitin sodan

mutta en tahdo silti,
että häviät
minusta, pidä äänesi korvissani

olen sekava ja rakastunut,
sinun. hengästynyt meidän pilkuttomuudesta,
mutta en pelkää